Google+ Followers

Sunday, July 7, 2013

Mazlin muisto


Taustatietona niille, jotka eivät vielä tiedä, jouduin siis lopettamaan rakkaan ranskan bulldoggini tässä hiljattain. :'( joten aika muistella pientä ystävääni.

To those who doesn't know, I had to put down my dear frenchie just recently. :'( So it is time to remember her.



Sitä oli vaan ihan sekaisin ahdingosta. Jatkoin vaan yöllä laatikoiden penkomista tietämättä edes mitä etsin. Kunnes löysin tämän. Se rauhoitti. Pieni koirani missä sen kuuluukin olla. Juuri niin kuin kuuluu olla. Oma "vauva" koirani lepäämässä käsivarsillani, juuri tuolla tavalla. Se näyttää niin tyytyväiseltä. Minä näytän tyytyväiseltä. Ja miksemme olisi. Kaikki on oikein. Kaikki on niin kuin pitääkin. Mazlini ikuisesti käsivarsillani. Näen sen nyt mielessäni. Ehkä jossain toisessa todellisuudessa näin onkin. Ehkä vielä jossain kaikki on juuri niin kuin pitääkin. 


I was just so upset and in pain. I just started to rummage through our stuff in a middle of a night without even knowing what I was looking for.  Until I found this picture. It calmed me down. My dog. Where she should be. That is just how it should be. My "baby" dog resting in my arms. Just like that. She is so happy. Im happy. Why wouldn't we be. Everything is right. Everything is like it should be. My Maz. Forever in my arms. I can picture it in my mind now. Maybe in some other dimension it still is like that. And everything is just the way it should be.



Ensimmäisiä kuvia Mazlista (jotka me otimme, saimme hänet vasta täysikasvuisena).
Mazli rakasti palloa. 

Ja oli muuten myös unkarilaisena taitava jalkapalloilija!

Very first pictures of Mazli (that we took, we got her when she was already 4 years old.)
Mazli loved playing with balls. 

And as a Hungarian she was a brilliant soccer Player too!


Yritin aina selittää koiralle, että jalkapallo on joukkuepeli, mutta Mazlin mielestä se oli yksilölaji. :D

I tried to explain to her that soccer is a team sport but she was convinced it doesn't have to be. She was kind of a solo player. x)


Meidän pieni perheemme siinä vuoden 2007 korvilla.

Our little family probably around year 2007 or so.





Mielipuoli. :)

Loony. :)




Pikkuiseni...

My little one...





Luut oli kivoja. :)

Bones were nice... :)



Hassukan piti jostain syystä ahtautua tohon pesuvatiin. :D Mamman pöhkönen. <3

For some reason unknown she just had to squeeze herself into that washbowl! :D Such a silly doggie... <3

 


Siinä on sielukas kuva. :)

Now there's a beautiful picture, don't you think? :)


Ai pilailen pikkuiseni kustannuksella? Miten niin? xD

Making fun of my little one? What do you mean? xD




Ai MITEN NIIN kaveri on tiineenä?? :D

Now WHAT DO YOU MEAN she is in the family way?? :D


Pennut kevät 2008

Puppies spring 2008







Yksi iloista, jotka Mazli meille tuotti, oli tietysti tämä penturötkäle, jonka nimesimme Lilyksi. Lilystä on jo tänä päivänä tullut vallan kokonaan äitini koira, mutta jälleennäkemiset ovat aina yhtä riemastuttavia, ja Lily saa äidin ja mummon luona kyllä aina lähes kuninkaallista kohtelua. Joku voisi väittää jo pilalle hemmotelluksi. :D

Of course one of the joys Maz gave us was Lily. Today Lily has already become completely my mothers dog. She still comes visit us and it's always such a happy reunion. :) Though I have to say mom and grams have spoiled her completely. :D



Mazli leikkii Lilyn kanssa. :)

Maz playing with baby Lily. :)


Mazli ja Mazlin toinen tytär, Penni.

Mazli and Mazlis other daughter, Penni.


Ja paljon paljon kuvia Mazlista ihastuttavan Lily-tyttärensä kanssa! 

And lots and lots of pictures of Mazli and her lovely daughter Lily!










Molemmat possukat yrittää tunkea yhtä aikaa mammansa syliin. :)

Both little piggies trying to squeeze themselves
into their mommy's lap at the same time. :)









Laiskimukset. :)

Sluggards! :)




Mussukkani. <3

Ihmettelin, että miksi meillä on vain kuvia Tuomaksesta ja Mazlista yhdessä.
Sitten tietysti tajusin. Niin. Joka kerta näissä kuvissa minä olen ollut siellä KAMERAN TAKANA,
ikuistamassa rakkaani kuvalla. Toinen looginen selitys asian tilalle lienee se, etten halua koskaan
itseäni kuvattavan."Katokin että mä en sitten näy siinä kuvassa!!"
Siksi Mazlista on paljon kuvia ja kuvia Mazlista ja Tuomaksesta yhdessä,
mutta ei kuvia Mazlista ja minusta yhdessä.

My dearest. <3

At first I was wondering why do we have only pictures of Tuomas and Mazli together.
Then of course I realized: in every picture  I have been the one BEHIND
THE CAMERA taking a picture of my beloved ones. Another kinda logical explanation is that
I never want to be photographed. "Make sure I am not in that picture!!!" :D
That's why we have so many pictures of Mazli and Tuomas but very few of me and Maz.

No tässä on kuva minusta ja Mazlista! Tavallaan. :D

Now there's a picture of me and Mazli! Well, kind of. :D


Pehmolelut oli rakkaita ja uudesta lelusta varsinkaan
ei raaskinu laskea irti sitten millään.

Plushies were very dear to her and there was no way
she would let go of a new toy.



Mazlin rotsi. :)

Wearing her winter jacket. :)


Jossain tässä kuvassa pitäisi olla koira. :D
Rakkaalla lapsella... on monta lelua? Mazlille jokainen oli rakas ja Mazli oli rakas meille.

Somewhere in this picture should be a dog. :D
A beloved child has many... toys? Mazli loved every single one of them and we loved our Mazli. <3








Hän sai viimeiseksi leposijakseen jalkapallon muotoisen uurnan.

This is what she got for her final resting place. Urn shaped like a soccer ball. <3



Taivas, jonne Mazli meni, on luultavasti suurin piirtein jotain tällaista?

The heaven she went has to be something like this, don't you agree?



Lämmin kiitos Annelle vielä ihanimmasta otuksesta, mitä kuvitella saattaa. Etsin koiraa, mutta sain Mazlin. Parempaa ei olisi voinut toivoa. Ja suurkiitos vielä Lilystä. Anne on ollut aivan liian hyvä meille. <3



2 comments:

  1. Äh johan tuli suru puseroon :'( Ihana Mazlille omistettu päivitys <3 Voi toista sen pallon kanssa, mikä vauhti ja intohimo <3 Uurna oli enemmän kuin sopiva <3 Ikävä jäi. Iloiset muistot joita mullekin jäi <3

    ReplyDelete
  2. Miten kultainen ja ihana postaus kultaisen ja ihanan olennon kunniaksi. <3 Ehdin tuntea Mazlin vain noin vuoden, mutta kiinnyin koiraan, joka tuotti mullekin monta ilon hetkeä. Kova palloilija näyttää olleen, tuota riemua katsellessa sydän heltyy. Ja nuo kuvat ja videot Mazlista pentujensa kanssa, oikea suloisuuden huipentuma! ^_^ Rakastava emo, rakastava lemmikki, ja niin rakastettava itsekin. Ikävä jää. Mazli on nyt jossain, missä sen on yhtä hyvä olla kuin siinä sun sylissä, siitä olen varma. <3

    ReplyDelete